Maahan muuttaneet aliedustettuina mielenterveyspalveluissa ja kuntoutuksessa

Suomeen ulkomailta muuttaneet ovat aliedustettuina mielenterveys- ja kuntoutuspalveluissa. Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta  tutkimuksesta, jossa  tutkittiin Suomen venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisia työikäisiä aikuisia.

“Tulokset osoittavat, että vaikka joillain maahan muuttaneilla ryhmillä on enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireita kuin koko väestössä, on palvelujen piiriin löytämisessä vaikeuksia”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda.

”Tulos on kiinnostava siitäkin syystä, että tutkimushetkellä tutkitut maahanmuuttajataustaiset ryhmät olivat asuneet Suomessa keskimäärin jo 10 vuotta, eli kyse ei ole ainoastaan varhaisen kotoutumisvaiheen ongelmasta”, hän jatkaa.

Syitä palveluiden vähäiselle käytölle voi olla useita

Niistä, joilla oli tutkimuksen aikana masennus- tai ahdistuneisuusoireita, oli neljän vuoden sisällä ollut hoidettavana psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kurditaustaisista vain 23 prosenttia, somalialaistaustaisista 12 prosenttia ja venäläistaustaisista 11 prosenttia. Vastaava luku koko väestössä oli 43 prosenttia.

Myös Kelan tukemissa kuntoutuspalveluissa maahan muuttaneita oli huomattavasti harvemmin kuin koko väestössä: niistä, joilla oli tutkimushetkellä masennus- tai ahdistuneisuusoireita, koko väestöstämme 11 prosenttia oli käyttänyt neljän vuoden sisällä kuntoutuspalveluita, siinä missä sama osuus maahan muuttaneissa ryhmissä oli vain pari prosenttia.

Näiden epäsuhtaisten tulosten taustalla voi olla monia syitä. Mielenterveysongelmiin voi esimerkiksi liittyä häpeää, palvelujärjestelmä voi näyttäytyä vieraana tai vaikeasti hahmottuvana, tai palveluihin ohjauksessa voi olla haasteita.

”Olisi vaikea ajatella, että tulosten takana olisi se, että nämä ryhmät eivät tarvitsisi  palveluita tai eivät niistä hyötyisi. Vaikuttaa todennäköisemmältä, että kaikki palvelupolut eivät ole tasavertaisesti tarjolla kaikille”, Castaneda pohtii.

”Tätä palvelujärjestelmämme epäkohtaa meidän tulisi pyrkiä muuttamaan entistä tarmokkaammin”, hän jatkaa.

Tulokset selviävät tutkimuksesta, jossa yhdistettiin väestötutkimuksesta saatavia tietoja masennus- ja ahdistuneisuusoireista sekä rekistereistä saatavia tietoja käytetyistä palveluista. Tutkimus julkaistiin International Journal of Environmental Research and Public Health -lehdessä.

Lähde

Castaneda AE, Cilenti K, Rask S, Lilja E, Skogberg N, Kuusio H, Salama E, Lahti J, Elovainio M, Suvisaari J, Koskinen S, Koponen P. Migrants Are Underrepresented in Mental Health and Rehabilitation Services — Survey and Register-Based Findings of Russian, Somali, and Kurdish Origin Adults in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health.

Lisätietoja

Anu Castaneda
tutkimuspäällikkö
THL
puh. 029 524 7848
etunimi.sukunimi@thl.fi