01.12.2020

Ulkomaalaistaustaisen väestön koronatartuntoja torjutaan monipuolisilla viestintäkeinoilla ja yhteisöjen avainhenkilöiden tuella

Share

1.12.2020

Neljäsosa kaikista Suomessa todetuista koronavirustartunnoista on todettu muuta kieltä kuin Suomen virallisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvilla. Koko väestössä muita kuin Suomen virallisia kieliä puhuvia on noin kahdeksan prosenttia.

”Syitä tähän voi olla monia. Taustalla voi olla esimerkiksi heikompi sosioekonominen asema, työskentely ammatissa, jossa etätyö ei ole mahdollista, tai suuret perhekoot ja ahtaampi asuminen, jolloin tartuntaketjujen estäminen on vaikeampaa”, kuvaa THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg.

”Kyse on useimmiten monenlaisten tekijöiden kasautumisesta, jotka muissakin väestöryhmissä suurentavat tartunnan riskiä.”

Kuvio: Kuukausittaiset tartuntatapaukset äidinkielen mukaan.

Ulkomaalaistaustaisten tartuntatilastojen kärjessä ovat samat ryhmät, joiden osuudet Suomen väestössä ovat suurimmat eli esimerkiksi venäjää, somalia, arabiaa ja kurdinkieltä äidinkielenään puhuvat henkilöt.

”Olemme tarkastelleet tilastoja maaliskuun alusta alkaen, ja niissä näemme, että tartuntojen määrät lisääntyvät ja vähenevät nopeasti kaikissa kieliryhmissä. Äkillinen kasvu tartunnoissa liittyy yleensä joukkoaltistumisiin, esimerkiksi suuriin häihin tai työpaikalla tapahtuneisiin ketjuihin. Tähän mennessä tartuntaryppäät on saatu hyvin pysäytettyä nopeilla kohdennetuilla toimilla, kuten jäljityksen ja karanteenin avulla”, Skogberg sanoo.

THL:n, STM:n ja TEM:n toimintaryhmä tukee koronaviruksen torjuntatyössä

THL:ssa on keväästä lähtien toiminut monikielinen ja monikanavainen koronaviestinnän toimintaryhmä ”task force” yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hiljattain ryhmään liittyi myös työ- ja elinkeinoministeriö. Toimintaryhmän tehtävänä on kannustaa ohjeiden ja suositusten noudattamiseen sekä tukea alueellisia toimijoita ulkomaalaistaustaisen väestön tartuntojen torjunnassa.

”Monikielisen ja monikanavaisen viestinnän avulla turvaamme myös ulkomaalaistaustaisen väestömme oikean ja ymmärrettävän tiedon saannin. Pelkkä tiedon saanti ei erityisesti epidemian pitkittyessä kuitenkaan välttämättä riitä motivoimaan suositusten noudattamiseen”, Skogberg sanoo.

”Ulkomaalaistaustaisten yhteisöjen avainhenkilöillä sekä monikulttuurisuusjärjestöillä on ollut merkittävä rooli viranomaistiedon välittämisessä ja yhteisöjen kannustamisessa yhteisessä taistelussa virusta vastaan. Tästä suuri kiitos alan toimijoille”, hän jatkaa.
Koronavirukseen liittyviä ohjeita eri kielillä.

Lisätietoja:

Natalia Skogberg
tutkimuspäällikkö
puh. 029 524 7916
etunimi.sukunimi@thl.fi

Lähde: THL